Iskunkestävä puhelin osana sotilaselämää

Iskunkestävä puhelin osana sotilaselämää

joulukuu 17, 2019

Kun puhutaan armeijasta, ensimmäinen mielikuva on maastokuvio. Hyvänä kakkosena tietenkin aseet ja kolmantena varusteet. Aloitin varusmiespalvelukseni Kajaanissa, tammikuussa 2014 kun pakkaset olivat lähempänä kolmeakymmentä.

 

Tiesin alusta alkaen että tulisin jatkamaan sotilaselämää tavalla tai toisella myös varusmiespalveluksen jälkeen ja päädyinkin liittymään maakuntakomppaniaan heti armeijasta päästyäni.

 

Nykyään voisin kutsua itseäni aktiivi-reserviläiseksi, kuluuhan viikonloput usein harjoituksissa ja maakuntakomppaniassa oloa tukevissa aktiviteeteissa.

 

Kokemuksia

 

Jos palataan ajassa hiukan takaisin, aina sinne Kajaanin pakkasiin 2014, tulee mieleen muutamia muistoja joita aika on yrittänyt kullata.

 

Varmaan aika moni armeijan käynyt voi muistaa elävästi ne ensimmäiset pakkasentäyteiset ampumaharjoitukset kun silmäripset jäätyivät toisiinsa kiinni kun hengitys höyrysi aseella tähdätessä. Moni varmaan myös muistaa sen kun toppavaatteet piti riisua ammuttaessa pois olevinaan paremman ampuma asennon saamiseksi.

 

Moni varmaan myös muistaa sen tunteen kun istuit metsäleirillä vartiossa, ties kuinka monetta tuntia ja viestittelit sen ihanan tytön kanssa joka kotona sinua kaipasi?

 

Itsellä päällimmäisenä muistona kuitenkin se kun akku loppui pakkasessa juuri kun oltiin päästy silloisen tyttöystävän kanssa viestittelyssä siihen pisteeseen missä hän kertoo millaiset alusvaatteet hänellä sillä hetkellä oli päällä. Ai että, sitä nuoren miehen hormoniaalista toimintaa!

 

 

Armor 3

 

 

Mies ja kalusto nykyaikaan

 

Tutustuin iskunkestäviin puhelimiin ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten kun eräs toinen aktiivireserviläinen omaansa esitteli Sotinpuron ampumaharjoituksen yhteydessä. Kehui kovaan ääneen vaimonsa ostaneen sen hänelle isänpäivälahjaksi. Ajatus kuitenkin painui jotenkin syrjään kunnes taas yhden kerran viikonlopun harjoituksissa unohdin powerbankin kotiin ja oma Iphone sanoi sopimuksensa irti ensimmäisenä iltana. Siinä tämä samainen kaveri joka aiemmin kehui omaa iskunkestävää puhelintansa ja sen akunkestoa, istui vieressä iltanuotiolla ja rämppäsi luuriaan taukoamatta.

 

Ajattelin että kokeillaan nyt sitten tätäkin. Päädyin tilaamaan Ulefone Armor 3W mallin, juurikin kovasti kehutun akkukeston takia. Tarkoitus oli ottaa puhelin käyttöön juurikin maanpuolustustouhuihin ja jättää Iphone sitten normaalielämään.

 

Puhelin saapui muutama viikko tilauksesta ja ensimmäinen ihmetyksen aihe oli, melko ison koon lisäksi, käyttöjärjestelmän toimivuus! Joskus kiinan tablettia selailleena minulla oli jotenkin sellainen muistikuva ja fiilis, että käyttöjärjestelmä näissä kiinan puhelimissa ei toimisi yhtä jouhevasti kuin valtamerkeissä.

 

No tämä mielipide katosi nopeasti. Kaikki sovellukset ja toiminnot tekevät juuri sen minkä pitää eikä käyttöjärjestelmän toimivuus jää kakkoseksi millekkään muulle nykyaikaiselle puhelimelle. Näyttö on iso ja kirkas, selkeästi luettavissa kuten nykyaikaisen android -järjestelmän kuuluukin olla.

 

Akun kesto

 

Nyt päästään sitten siihen asiaan, minkä takia puhelimen alun perin hommasin. Pitkät viikonloput vaihtelevissa olosuhteissa, välillä pakkasta ja lunta, joskus taas hellettä tai kaatosadetta.

 

Kun lataan akun täyteen perjantaina, ennen kuin lähden harjoituksiin, voin olla sataprosenttisen varma että akku kestää käytössä koko viikonlopun ajan ja minusta on tullut se jantteri joka esittelee puhelintaan muille kollegoille! Enää ei ole myöskään tarvinnut varoa sadetta tai pölyä, eikä tetsatessa, (kyllä, me reserviläisetkin tetsataan ampumaharjoituksissa) tarvitse enää puhelinta varoa povitaskussa. Itseasiassa löysin kiinakaupasta myös näppärän taskun joka on juuri sopiva tälle puhelimelle ja kiinnittyy suoraan pals-kujiin taisteluliiviin.

 

Nyt, kun puhelin on kulkenut mukana kymmenkunta harjoitusta, ei sen Iphonea suurempi kokokaan tunnu oudolta. Puhelin sopii käteen ja sen käyttö on helppoa yhdellä kädellä. Ja vaikka puhelin on siviilipuhelinta suurempi, ei sillä juurikaan ole minulle merkitystä massiivisesti lisääntyneen akkukapasiteetin ja iskunkestävyyden takia.

 

Kuten alussa kerroin, armeijan mielikuvat lähtevät maastokuviosta, aseista ja varusteista. Ja jos nämä ei ole kunnossa niin turha sinne metsään on lähteäkkään.

 

Varjelen tässä nyt hiukan yksityisyyttä, niin omaani kuin myös armeijan ja jätän julkaisematta nimeni ja kasvoni. Mukavaa loppuvuotta kuitenkin kaikille lukijoille, muistakaa ulkoilla, kyllä se aika kultaa ne huonot reissut!

 

- Luutnantti

 

Luutnantti

Jätä kommentti